Keski-ikäinen laiha mies pukeutuu aina siniharmaaseen hieman kauhtuneeseen pukuun ja tupakoi paljon. Hän on jatkuvasti hieman äreä, tai jos ei äreä niin laiskasti välinpitämätön. Todennäköisesti hän on työnarkomaani ja naimaton.

Eilen töiden jälkeen osallistuin Bahialaisen näyttelijäryhmän kehollisen ilmaisun työpajaan. Siinä oli pieni teatterimaailmaan vahingossa tipahtanut teekkari ihmeissään, kun työpaja aloitettiin manaamalla esiin esivanhempien energiaa, joikaamalla ja tanssimalla piirissä. Neljän tunnin sessio ei sentään kokonaan ollut yhtä psykoottista, vaan itseasiassa kohtalaisen avartava kokemus. Mielenkiintoisia harjoituksia väsymykseen asti.

Ensimmäisen kappaleen kuvaus oli minun mielikuvitukseni tuotetta seuraavanlaisesta harjoituksesta: Kaikki osallistujat kävelevät taukoamatta ristiin rastiin huoneessa ohjaajan antaessa ohjeita.
-Nostakaa hartiat niin ylös, kuin mahdollista, mutta kävelkää ja olkaa muuten ihan normaalisti.
-Havainnoikaa kehonne reaktioita ja antakaa mielikuvituksenne luoda roolihahmo tästä lähtökohdasta (ylösnostetut hartiat), mutta välttäkää itsestäänselvyyksiä.
-Kehittäkää roolihahmoa edelleen, miten hän puhuu, miten liikkuu, mitä ajattelee, mitä tuntee jne.

Tänään olen menossa katsoman samaisen teatteriryhmän esitystä.