Minulle tuli varsin ikävä fiilis, kun en ole oikein tehokkaasti ollut yhteydessä kehenkään kotipuolessa pitkään aikaan. Postikortit on lähettämättä, Blogi päivittämattä, messengerissä olen aina statuksella "Ocupado", isälle ja äidille saan ehkä kerran kuussa yhden tekstiviestin kirjoitettua ja kaverien menemisistä en tiedä juuri mitään. Tätä nyt ei pidä ymmärtää, että minulla olisi huono omatunto, jota yrittäisin paikkailla. Pikemminkin tämä on julkista ajatuksenjuoksua, ikävä kaikkia teitä. Nyt kirjoittaisin enemmän omista kuulumisistani jos minun päässäni vain liikkuisi jotain, väsyttää ja huomenna pitää herätä aikaisin ja reissata sirkuksen kanssa ensiintymään.

Laitetaan nyt edes yksi kuuluminen: sain hankittua kirjastokortin Campo Mourãon paikalliseen pikkukirjastoon ja ensimmäisen lainakirjan onnistuin lukemaan laina-ajan puitteissa. Paulo Coelho "O Alquimista"... huippu, lähdenkin tästä metsästämään henkilökohtaista legendaani, ehkäpä maailmankaikkeus sitten juonittelee edukseni.