Eilen matkustin tanne aivan Paraguayn ja Argentiinan rajan tuntumaan Foz do Iguazuun, joka on kuuluisa Niagaran putouksiakin suuremmista vesiputouksista. Ystavani AIESEC Maringasta Foiz on nyt taalla vanhempiensa luona viettamassa yliopiston kesalomaa, joten majoitus ja turistiopas hoituivat.

Illalla menimme yksiin raveihin (siis ei hevos-, vaan tekno-) ja eras Foizin ystavista joutui lainaamaan henkilollisyystodistusta, koska oli alaikainen. Ei mitenkaan niin kummallista, mutta kun siihen lisaa, etta se samainen alaikainen ystava toimi meidan kuskina, niin paastaan taas niinsanottujen kulttuurierojen pariin.

Ravit oli ja meni ja aamulla nousimme pirteina suoraan lounaspoytaan. Lounaan jalkeen laksimme katsastamaan ne putoukset. Onhan ne kieltamatta vaikuttava naky, vaikkei nyt ole edes sadekausi, joten veden maara putouksissa ei ole maksimissaan. Turistikierros jatkui visiitilla Argentiinaan. Menimme paikalle, josta nakee kolmeen valtioon kahden rajajoen, Rio Iguazu já Rio Paraná, yhtymakohdassa.

Nyt olen matkalla takaisin Campo Mouraoon. Kuskina on Diego, se hullu psykologoi, johon tutustuin viimeviikonloppuna. Bussi olisi ehka sittenkin ollut turvallisempi vaihtoehto, silla Diego nayttaa nauttivan seka oluesta etta pilven poltosta ajaessaan!