Lainaus FIM 01_2005 lehdestä
”Vuonna 2003 virkaan astunut presidentti Lula (Luiz Inacio Lula da Silva) on työväenpuolueen mies. Siksi hänen virkakautensa alkuun liittyi epävarmuutta siitä, mihin suuntaan hän lähtisi maata kehittämään Brasilian riskiluokitus nousi hetkellisesti pilviin ja valuutta pakeni maasta. Lula on kuitenkin onnistunut saavuttamaan myös elinkeinoelämän luottamuksen vakauttavalla ja maltillisella politiikallaan ja markkinatalouden kunnioittamisella. …
… Pitkäjänteisen kehittämisen linjalle lähtenyt Lula ja hänen hallituksensa nauttivat tällä hetkellä kohtuullisen vankkaa ja laajaa suosiota maassaan.”

Vankka ja laaja suosio tämäniltaisen olutpöydän ääressä oli tasan 50%, kun Frigo ja Jordana puolustivat ja Susana ja Klis mustamaalasivat äänekkäästi istuvaa presidenttiä. Työväenpuolueen mies on kuulemma kouluja käymätön, täysin kielitaidoton ja lähes lukutaidoton. Tukijoukot taasen muistuttavat hänen hyvistä töistään köyhyyden vastaisessa taistelussa, jossa voi onnistua vain pitkäjänteisellä politiikalla.

Itse en keskusteluun puuttunut, mutta kuuntelin ja opin kaikenlaista mielenkiintoista. Brasiliassa on äänioikeuden sijasta pikemminkin äänivelvollisuus siten, että mm. työpaikkaa hakiessa saattaa joutua esittämään todistuksen siitä, että on käynyt äänestämässä edellisissä vaaleissa. Tällainen pakkodemokratia varmaan nostaisi EU-vaalienkin äänestysprosenttia, mutta kääntöpuolelta löytyy vaikka mitä. Täällä on esimerkiksi äänien ostaminen köyhiltä kohtuullisen helppoa, halpaa ja erittäin yleistä.