Työpaikan poikien kanssa oli taas futisvuoro varatattuna. Minua kylla varoitettiin, etä halli olisi melkoisen kaukana. Kun minulla ei ole kuitenkaan muita kulkuneuvoja käytettävissäni, kuin omt koipeni, niin lähdin hallia kohti 50 minuuttia ennen vuoron alkua jasaavuin siltikin perille noin vartin myöhässä ja valmiiksi hikisenä.

Tälä kertaa ei pelattu pehmeällä hiekalla, vaan sisähallissa kovalla lattialla niinsanottua "salonki-futista". Peli on nopeatempoista ja huomattavasti teknisempää, kuin hiekalla pelattava versio. Etenkin teknisyys tuotti minulle, suuren potkupaloansan kasvatille, ongelmia. Kun pallo pomppii kohti se pitäisi saada otettua haltuun, stä pitäisi osata kuljettaa ja lopulta vielä jokseenkin kohdistetusti potkaista eteenpäin. Liian vaikeaa, mutta hauskaa.