Kun kirjoitan paivakirjaa kirjoitan siita, mika on paallimmaisena mielessa, eli yleensa siita, mika on jollain tavalla poikkeavaa tai erityista. Jos vaihtelunvuoksi ottaisinkin vastakkaisen lahestymistavan ja kertoisin siita, mika on tavallista muuttumatonta rutiinia.

Heratyskello soi vahan seitseman jalkeen, painelen torkkua muutaman kerran ja kuulostelen, milloin kylppari on vapaa. Yleensa, kun olen syomassa vahaista hedelmaaamiaistani kodinhoitaja saapuu (en vielakaan tieda hanen nimeaan), muut ovat jo lahteneet toihin.

Kavelen noin viiden korttelin matkan toihin ja opettelen samalla edellisen paivan 10 sanaa. Talla hetkella menen sanojen opettelussa jarjestysluvuissa 130-140, joten pari viikkoa on jo sitakin tullut tehtya. Aamupaiva toissa on rauhallisempaa, koska oppilaat tulevat Fundaçaolle vasta puolenpaivan aikaan. Valmistelen materiaalia elektroniikan laboratoriotoihin, huomenna on sitten tulikoe, kun pidan ensimmaiset tunnit. Ainakin olen oppinut sen toissa, kuinka tyolasta on oppimateriaalin valmistelu.

Puolelta paivin palaan kotiin lounaalle. Yleensa ruokana on riisia, papuja ja jotain lihaa, seka nykyisin minun toiveestani myos tuoreita vihanneksia. Pavut paivittaisena ravintona ovat todella herkullisia, mita en suomesta lahtiessani olisi kylla uskonut.

Iltapaivalla Fundaçao Educere tayttyy 14-17 vuotiaista pojista, jotka rakentelevat elektroniikkapiireja, kayvat luennoilla ja kuuntelevat hip-hoppia. Heidan seassaan jatkan sitten omia hommiani aina kuuteen asti, jolloin lahden kotiin.

Alkuillan haroilen milloin mitakin, tanaan kavin mm. kuntosalilla. Kokkailen lounaan jamista itselleni jotain ja syodessa nautin Globo tv:n viihteesta: saippuaoopperaa big brotheria (taalla mennaan jo viidennessa tuotantokaudessa!) yms. hommppaa. Loppuillasta luen portugalinkielista lehtea ja etsin paivan 10 sanaa, luen muutenvain, kirjoitan paivakirjaa ja menen hyvissaajoin nukkumaan paastakseni jalkeille aamulla. Siina se!